Ylös, Alas ja Ottopojan

kautta Bluukkariin!

Historiaa löysästi!

Olipa kerran..

kaksi puupäätä, eli me; Jokke ja Pete Oulusta.

Toinen meistä oli töissä urheiluliikkeessä ja toinen kokkina ravintolassa. Eräänä iltana saimme loistoidean baaritiskillä: perustetaan ravintola! Jokke oli kuullut, että Raahe-nimisessä pitäjässä olisi myytävänä Cafe Scnitzel. Ensin pyysimme kaverit ja vanhemmat lainoja takaamaan ja lähdimme kaupantekoon.

Siitä alkoi suuri seikkailu.

Ensin pakkasimme tavarat kasaan, muutimme Raaheen ja aloitimme raskaat ravintolahommat.

Vuosi juoksi nopeasti. Opettelimme ja opimmekin jotain, olimmehan nuoria ja nättejä. Sitten tuli Sippalan Pate kyselemään, että ostaiskos pojat liikehuoneiston keskustasta ravintolanpitoa varten. Taas juostiin lainanhakuun ja pyydettiin kaverit ja sukulaiset takaamaan. Näin syntyi Blue Moon Raaheen.

Suunnitelmat teetettiin oikein arkkitehdillä ja senaikaisten lakien mukaan. Myynnistä piti 70 % olla ruokaa ja 30 % juomaa, joten työntekijöitä otettiin roppakaupalla. Miten kävikään? Pipariksi meni! Mutta sinnikkäinä heppuina ja kaikennäköisten yhteensattumien kautta saatiin remontti aikaan ja syntyi ensimmäinen oikea bluukkari, jota myös bulimuuniksi kutsutaan. Homma lähti käyntiin, kun muututtiin yhtenäiseksi pubi- ja lounaspaikaksi. Väkeä rupesi virtaamaan, kauppa kävi mukavasti.

Olihan mukavaa aikansa, kunnes Suomen Pankki puuttui peliin. Markka laitettiin kellumaan ja meillä pojilla oli lainat valuuttana huh, huh! Jokke olisi lyönyt hanskat siinä vaiheessa tiskiin, mutta Pete tuumasi että nou hätä, otetaan päivän kerrallaan. Ja niin siitäkin suosta noustiin. Luonnollisen poistuman kautta työntekijöitäkin oli oikea määrä ja kaikilla oli niin mukavaa.

Kunnes sitten!

17.2.1993 oli Joken syntymäpäivä ja kapakka paloi, tai siis suli ja kyllä vitutti ja raskaasti!

Mutta siitä sanan mukaisesti selvittyä, ruvettiin suunnittelemaan uutta entistä ehompaa Bluukaria. Niin se syntyi viidessä viikossa ihan omasta päästä, siis puusta. Meni vuosia, kokeiltiin elävää musiikkia, karaokea, diskoa, humppaa, jumppaa ja bingoa. Oli hyviä vuosia, vähän huonompia vuosia, mutta kaikista selvittiin, kunnes alkoi tuntua tyhjältä. Piti keksiä jotain tekemistä ja niin armon vuonna 2001 tehtiin pub ja Pete keksi sille loistonimen Ottopoika. Bluukkari muutettiin yökerhoksi. Blue Moon nimi oli vaihtunut jossain välissä Blues Mooniksi koska Iisalmessa oli saman niminen paikka ja he halusivat, että me vaihdetaan nimeä. Päästiin Kalevaankin, kun Jokke meinattiin ampua. Kaverilla jäi vain paukut kotiin. Se toinen Blue Moon teki sitten konkan. Me emme, huhuista huolimatta.

Tässäpä tämä. Asiat saattavat olla missä järjestyksessä tahansa ja muutenkin sekaisin, mutta totta kaikki! En viitsi kertoa tässä likaisia yksityiskohtia kaikista remonteista ja muista tapauksista, koska en usko niiden kiinnostavan ketään. Jos kiinnostaa, niin kyselkää Jokelta, email: jpravintolat@omanetti.fi

En missään vaiheessa voi kiittää tarpeeksi meidän työntekijöitämme,

mm. Leena Vierimaata ja Ari Jortamaa, jotka ovat olleet taistelussa mukana alusta lähtien (nyt kyllä Leena on ansaitulla eläkkeellä niif niif) ja kestäneet meitä ja meidän temppuja. Suuri kiitos kuuluu myös nykyisille työntekijöille, jotka jatkavat meidän historiaa. Kiitos: Nina, Koikka, Tiinat, Jessica, Jossu, Olli, Tomi, Merja, Ari, Kaikki tulevat ja jo menneet työntekijät.

Ilman teitä ei olisi meitä!

T. Jokke